Boxing Day in Helsinki

After spending Christmas with my family I also wanted to show my friend around Helsinki. So what do you do on a day when all shops are closed? Walk around as tourists do. We stopped by at some churches, just walking and no stress. The market square was empty, as it was only Boxing Day. I wanted to show something very traditional so we walked around until Café Strindberg opened and had some lunch and coffee there. I always like the atmosphere there, the seats are comfy and you almost feel like you're in a Parisian café. We then took the ferry to Suomenlinna fortress island and before we got back it was dark. It was getting a bit chilly so it was better to catch the tram back to my place and on the way we stopped by to get tickets to our movie for the night, The Hunger Games - Catching Fire. We had a bit time to relax and get ready before heading out to dinner and the movie, and after we were both so tired that we didn't go out for drinks as we had planned. The next day was already time to say goodbye. The time went by so fast and I really hope to see each other again soon! :)

Vietettyämme joulun perheeni kanssa oli aika näyttää Helsinkiä ystävälleni. Mitä sitä voi tehdä kun kaikki kaupat ovat kiinni? Kävellä kaupungilla turistien tapaan. Pysähdyimme matkalla kirkoilla, ja kävelimme ympäriinsä ilman huolen häivää. Kauppatori oli tyhjillään, olihan vasta Tapaninpäivä. Halusin näyttää jotain perinteistä joten odotimme kunnes Cafè Strindberg avas ovensa ja nautimme siellä lounasta ja kahvia. Pidän kahvilan tunnelmasta, istuimet ovat mukavat ja se on aivan kuin olisi pariisilaisessa kahvilassa. Lounaan jälkeen hyppäsimme Suomenlinnan lautalle ja ennen kuin ehdimme takaisin oli jo pimeää. Ilma alkoi viilenemään joten hyppäsimme raitiovaunuun ja matkalla kotiin kävimme ostamassa liput illan leffaan, Nälkäpeli - Vihan Liekit. Meillä oli hieman aikaa rentoutua ennen kuin laittauduimme ja lähdimme ulos syömään ja leffaan. Olimme leffan jälkeen molemmat niin väsyneitä että emme enää jatkaneet iltaa drinkkien merkeissä kuten alunperin suunnittelimme. Seuraavana päivänä oli jo jäähyväisten aika. Aika kului niin nopeasti ja todella toivon että näemme taas pian! :)

At Café Strindberg there were people lining up to get in before the official opening time. I could feel the warmth filling me once we stepped in. The waiters instantly circled around offering people some glasses of water to drink before ordering. Once we had made our order something weird happened. I was still checking the menu and all of a sudden my glass fell down first spilling the water on my jacket on the couch and then falling down on the floor and breaking to pieces. I swear I didn't even touch it. The waiter and I had a laugh since he was sure it was the elves who did it. Well, maybe those pieces will bring me good luck for this year.

Café Strindbergillä oli jo jonoksi ihmisiä ennen varsiaista avaamisaikaa. Tunsin kuinka lämpö täytti minut kun astuimme sisään, ulkona seisoskelu kuitenkin verottaa. Tarjoilijat jakoivat välittömästi asiakkaille vesilaseja ennen kuin kukaan ehti tilata. Kun olimme antaneet tilauksemme jotain outoa tapahtui. Tarkastelin vielä ruokalistaa kun yhtäkkiä vesilasini tippui ensin kastellen sohvalla olleen takkini ja tippui sitten maahan pirstoutuen miljoonaksi palaksi. En edes hipaissut koko lasia. Naureskelimme asiaa tarjoilijan kanssa ja hän oli vakuuttunut että tontut olivat asialla. No, ehkäpä ne sirpaleet tuovat onnea tulevalle vuodelle.